etusivu
asema
Jch
Kuvagalleria
Ilmoitukset
Yhteystiedot
reuna
asema
reuna





PÄÄKIRJOITUS 1/2018

JukkaNäin vuoden alussa ja etenkin nyt, kun satavuotias Suomi tähyää tulevaisuuteen aikuisen valtion silmin, on hyvä pohtia, mitä voimme oppia menneisyydestä ja hyödyntää näköpiiriimme ilmestyneissä uusissa haasteissa.

Sata vuotta sitten maanosaamme myllersi rajut sisäiset ristiriidat. Se tuli kalliiksi myös Suomelle, eikä noilta ajoilta peräisin olevat traumat ole vieläkään täysin parantuneet. Emme tietenkään halua menneisyyden katastrofien uusiutuvan. Siksi sovun rakentaminen ja rajalinjojen madaltaminen ovat yhä tärkeitä.

Suomi on liittynyt Euroopan unioniin jäädäkseen ja em. myönteinen asennoituminen pätee kohdallamme tänäänkin. Sovun ja rakentavan yhteiselon edistäminen ovat avainasemassa, kun pyrimme entistä parempaan Eurooppaan ja Suomeen. Se on ehdottomasti Suomen kaltaisen pienen maan etu.

Jotta päämäärään päästäisiin, on oltava rehellinen menneisyyden raskaiden koettelemusten tarkastelussa. Se ei tietenkään tarkoita jonkin osapuolen syyllistämistä vaan avoimin mielin tapahtuvaa menneiden virheiden arviointia ja niistä oppimista. Vain siten voimme saavuttaa yhtenäisen Euroopan, jossa hyvinvointi ja vauraus ovat jokaisen kansalaisen etuoikeus.

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioitus ovat meidän yhteinen etu. Näistä arvoista ei voi tinkiä, ja kun ne ovat ristiriidassa esimerkiksi talouselämän pyrkimysten kanssa, on ne aina asetettava etusijalle. EU:n ja kansallisten parlamenttien on tarvittaessa säädeltävä markkinatalouden pelisääntöjä. Markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä.

Jos ja kun Euroopan unioni edistyy yhtenäisyyden ja keskinäisen solidaarisuuden saroilla siinä määrin, että sen kaikilla kansalaisilla on hyvä elää sen rajojen sisällä, myös yhteistä puolustustahtoa löytyy tarvittaviin turvallisuuspoliittisiin uudistuksiin. Kukapa meistä ei kotiaan puolustaisi.

Päätoimittaja Jukka Terästö