etusivu
asema
Jch
Kuvagalleria
Ilmoitukset
Yhteystiedot
reuna
asema
reuna





Jukka Terästö
Jukka Terästö
Jukka Terästö

Kolumni

POHDISKELIJA 3

POHDISKELIJA ei henkilöidy tiettyyn persoonaan vaan kirjoittajia voi olla useampiakin. Tälle palstalle voi siis lukijakin kirjoittaa aiheista, jotka eivät sovellu AVOIMEEN FOORUMIIN. Osoite: asema@terasto.fi.

Jukka Terästö

Pohdiskelijan toisessa kolumnissa päädyin sanan suuren merkityksen lähteelle. Edellä mainitsemani yhteys sanan ja lähteen välillä ei ollut sattumaa.

Jeesus on Jumalan Sana ja Jumalat (Isä, Poika ja Pyhä Henki) loi ihmisen kuvakseen. Mitä me näemme katsoessamme lähteeseen: oman kuvajaisemme, Jumalan kuvan.

Raamatussa ei kuitenkaan ole niinkään tarkoitettu ulkoista, fyysistä olemustamme vaan sisäistä tietoisuuttamme. Tietoisuus meissä on Jumalan kuva: Minä olen / Me olemme.

Jumala loi maailmankaikkeuden Sanallaan (Jeesus) ja ihminen luotiin nimenomaan Jeesuksen morsiammeksi. Raamatun mukaan ihmisen tulee kuolla itselleen ja uudelleensyntyä Pyhässä Hengessä Kristuksen yhteyteen. Prosessi on yhä kesken.

Voidaan myös todeta, että ihminen käänsi prosessin päälaelleen: ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen eli syrjäytti Jumalan ja asetti itsensä Hänen paikalleen. Juuri siitä on kysymys Raamatun syntiinlankeemuksessa.

Tehkäämme tässä vaiheessa tiivistys aikaisemmin kirjoitetusta. Jumala on arkkitietoisuus eli kaiken tietoisuuden alku ja pää. Silloin kun maailmankaikkeutta ei vielä ollut nykyisin tunnetussa mielessä oli Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki).

Jumala loi Sanallaan (Jeesus) maailmankaikkeuden ja sinne ihmisen omaksi kuvakseen (Jeesuksen kumppaniksi). Aivan kuin Raamatun Isä ja Poika ovat yhtä Pyhässä Hengessä myös ihminen on tarkoitettu saumattomaan Jumala-yhteyteen Pyhässä Hengessä.

Ihminen on tarkoitettu Jumalan yhteyteen kuin peili peilissä, olla yhtä ja kuitenkin erillinen. Jeesuksessa Sana tuli lihaksi (ihmiseksi) ja lopullinen päämäärä on, että Sana tulee myös ihmisessä eläväksi, jotta ihminen uudelleensyntyy Kristuksen kaltaiseksi.

Tämän ajallisen elämämme tarkoitus on ymmärtää tietoisuutemme alkuperä. Me olemme ”ajatteleva mieli”, jotta löytäisimme ajattelumme alkulähteen, arkkitietoisuuden eli Jumalan.

Elämän eri muotojen kehittymistä maapallolla kutsutaan evoluutioksi. Kehitystä tapahtuukin koko ajan, mutta hengettömästä evoluutiosta ei kuitenkaan ole kyse. Kaiken takana on Jumalan luova tahto ja näkymätön ohjaus. Se ohjaa niin luomakunnan kehitystä kuin ihmisen henkistä kasvua kohti täydellistä Jumala-yhteyttä.

Jukka Terästö