Oy Terästö Ltd
etusivu
asema
Jch
Kuvagalleria
Ilmoitukset
Yhteystiedot
reuna
asema
reuna





Jukka Terästö
Jukka Terästö
Jukka Terästö

Mökkeilijän luontovinkki, osa 4

KÄÄPIÖPÄÄSTÄINEN

Nisäkkäistämme pienin, kääpiöpäästäinen, on merkillinen kummajainen. Aina nälkäisen pienpedon saattaa nähdä vilahtavan myös kesämökin pihapiirissä.

Jukka Terästö

Suomessa elävistä kuudesta päästäislajista kääpiöpäästäinen on pienin ja kaiken lisäksi se pienenee entisestään talven ajaksi säästääkseen energian kulutustaan. Luuston ja aivojen massan kutistaminen talviajaksi ei ole ainoa ihme, joka kääpiöpäästäisellä on käytössään.

Sellainenkin kysymys on nimittäin esitetty ihan vakavassa mielessä, että onko tuo pikkuruinen peto jopa ihmistä älykkäämpi. Aivan tyhjän päällä ei tuo spekulaatio muuten ole, sillä päästäisellä on suuremmat aivot kokoonsa nähden kuin ihmisellä.

Kääpiöpäästäisessä voi havaita suurten aivojen lisäksi muitakin inhimillisiä piirteitä. Se on toimelias ympäri vuorokauden ja huiskaisee 2,5 cm pitkällä hännällään eri vuodenajoille. Päästäinen jahtaa saaliseläimiään läpi vuoden päästellen samalla kimeitä ääniä. Neulanterävät hampaat tekevät nopeasti selvää kohdalle osuneista hyönteisistä.

Matojen ja hyönteisten lisäksi päästäisille maistuvat myös kasvikset ja liha, eikä se jätä syömättä edes kuollutta lajikumppaniaan. Päästäisten onkin ahmittava ravintoa jatkuvasti, sillä niiden elintoiminnot ovat poikkeuksellisen kiihkeät alle neljä gramma painavassa elimistössään.

Saalistamisessa kääpiöpäästäistä auttaa erinomainen hajuaisti, mutta sen kuulo ja näkö ovat sen sijaan heikot. Pentuetehtailun suklaanruskea kääpiöpäästäinen aloittaa kevään vaihtuessa kesäksi ja ennen syksyä on päivänvalon nähnyt useampikin pentue.

Isoista aivoistaan ja vikkelyydestään huolimatta kääpiöpäästäinen on itsekin saaliseläin. Sen vuoden pituinen taival päättyy usein pieniaivoisen kissan terävissä kynsissä.

Teksti ja kuvat Jukka Terästö

Jukka Terästö